DIGITAALINEN KUVANKÄSITTELY MAINONNASSA JA MUOTIKUVISSA
Kaikki mediaa ja mainontaa seuraavat ihmiset ovat jokseenkin tietoisia siitä, että kuvia muokataan. Mitä kaupallisempi tavoite, sitä varmempaa on, että valokuvaa on jollain lailla muokattu tai paranneltu. Kuvien muokkaus on nykypäivänä helppoa, sillä teknologia on luonut siihen välineet niin ammattilaiskuvaajille kuin noviiseillekin.
Hillitympi muokkaaminen on hienovaraista eikä poista alkuperäisestä kuvasta mitään olennaista tai vastavuoroisesti lisää siihen mitään ylimääräistä. Englannin kielessä onkin käytössä käsitteet 'editing' ja 'retouching', joista editing, muokkaaminen, on suhteellisen pientä, kuten valotuksen korjausta. Retouching, korjailu (tai parantelu), taas voi olla esimerkiksi epätoivottujen pisamien tai vyötärön liikasenttien poistamista tai, kuten alla, meikin lisäämistä, juonteiden poistamista ja kuppikoon kasvattamista.
Kuvien muokkaamista on monenlaista, eikä kaikki ole yhtä jyrkkää. Kaikki kuvat eivät onneksi kohdistu julkisuuden henkilöihin, vaan taitavasti muokatut (mainos)kuvat ovat parhaimmillaan kuin taidetta; ne ovat hauskoja, visuaalisia ja oivaltavia. Parhaimmillaan mainoskuvat saavat näkemään arkipäiväisenkin asian uudelta kantilta (kuva 3).
Digitaalisuus on tuonut kuvanmuokkaukseen uusia ulottuvuuksia. Valokuvauksen ammattilaiset ovat huolissaan siitä, miten valokuvan esittämälle totuudelle käy tänä digitaalisen kuvankäsittelyn aikakautena (Seppänen 2001: 151). Huolelle on varmasti syynsä. Kun totuuden rajoja venytetään niin paljon, että tuloksena on ihmisiin kohdistuvaa kuvamanipulaatiota, ei katsoja voi enää varmuudella tietää, mikä kuva esittää täyden totuuden ja mikä ei.
Kuvien korjailu on monella tapaa ongelmallista. Mainonnassa käytetyt muokatut kuvat saattavat välittää väärää kuvaa kuluttajille niin mainostettavasta tuotteesta kuin mainoksessa esiintyvistä ihmisistäkin.
Viime aikoina on puhuttu paljon nuorten naisten ulkonäköpaineista, joiden synnyttämisessä kuvamanipulaatio on varmasti tehnyt osansa. Onneksi julkisuuden henkilöt nostavat asiaa itse esiin, kuten on tehnyt näyttelijä Keira Knightley (kuva 3), laulaja Zendaya (kuva 5) sekä heidän lisäkseen monia muita. Zendaya julkaisi alla olevan kuvaparin Instagram-tilillään todistaakseen häneen kohdistuvan kuvamanipulaation.
Kuvien korjailu on monella tapaa ongelmallista. Mainonnassa käytetyt muokatut kuvat saattavat välittää väärää kuvaa kuluttajille niin mainostettavasta tuotteesta kuin mainoksessa esiintyvistä ihmisistäkin.
Viime aikoina on puhuttu paljon nuorten naisten ulkonäköpaineista, joiden synnyttämisessä kuvamanipulaatio on varmasti tehnyt osansa. Onneksi julkisuuden henkilöt nostavat asiaa itse esiin, kuten on tehnyt näyttelijä Keira Knightley (kuva 3), laulaja Zendaya (kuva 5) sekä heidän lisäkseen monia muita. Zendaya julkaisi alla olevan kuvaparin Instagram-tilillään todistaakseen häneen kohdistuvan kuvamanipulaation.
Aalto-yliopiston kuvallisen viestinnän ja valokuvauksen professori Merja Salo toteaa, että on hyvä, että kohteet itse ottavat asian esiin, Hänen mukaansa hyvin harvoin kukaan vastustaa muotikuvien pienimuotoista parantelua, kuten ihokarvojen, mustelmien, tummien silmänalusten tai verisuonten poistamista.
Onko tämä hyväksyttävää kuvien parantelua? Missä menee totuuden raja? Odottavatko lukijat ylipäätään enää, että heidän näkemänsä kuvat ovat totuudenmukaisia? Jospa kaikki ovatkin jo tottuneet kuvanmuokkaukseen ja kyynisesti ajattelevat kaiken olevan muokattua.
Ja mikseivät odottaisi, jos kuvanmuokkaus on aina yhtä vaivatonta kuin alla olevassa videossa.
Onko tämä hyväksyttävää kuvien parantelua? Missä menee totuuden raja? Odottavatko lukijat ylipäätään enää, että heidän näkemänsä kuvat ovat totuudenmukaisia? Jospa kaikki ovatkin jo tottuneet kuvanmuokkaukseen ja kyynisesti ajattelevat kaiken olevan muokattua.
Ja mikseivät odottaisi, jos kuvanmuokkaus on aina yhtä vaivatonta kuin alla olevassa videossa.
Lähteet
http://nyt.fi/a1445999811232
http://nyt.fi/a1305894880648
Seppänen, Janne 2001: Katseen voima. Kohti visuaalista lukutaitoa.