HISTORIAN EPÄTODELLISET KUVAT
Valokuva on alusta asti tasapainoillut tarkan, todenmukaisen tallentamisen ja luovan taiteellisen ilmaisun paineiden välissä ja kuvien muokkaamisen ja trikkikuvien historia on jotakuinkin yhtä pitkä kuin valokuvauksen historiakin.
Varhaisimpiin kuvanmuokkausmenetelmiin kuulunevat värittäminen ja tilanteen lavastaminen. Jo daguerrotypioita väritettiin ja monenlaisia mielikuvituksellisia tilanteita lavastettiin. Valokuviin tallennettiin näkymiä saduista, näytelmistä ja antiikin tarinoista sekä myös kuvitteellisia kohtauksia arkielämästä, joissa vaikkapa rikkaan perheen lapsi saattoi esiintyä kerjäläislapsena. Nykykatsannosta erikoisimpiin kuuluvat kuvat kuolleista, joissa ruumis on aseteltu siten että kyseessä saattaisi olla vain lepäävä elävä ihminen. Toisaalta myös elävistä ihmisistä otettiin kuvia jotka muistuttavat suuresti näitä kuolleiden kuvia.
Varhaisimpiin kuvanmuokkausmenetelmiin kuulunevat värittäminen ja tilanteen lavastaminen. Jo daguerrotypioita väritettiin ja monenlaisia mielikuvituksellisia tilanteita lavastettiin. Valokuviin tallennettiin näkymiä saduista, näytelmistä ja antiikin tarinoista sekä myös kuvitteellisia kohtauksia arkielämästä, joissa vaikkapa rikkaan perheen lapsi saattoi esiintyä kerjäläislapsena. Nykykatsannosta erikoisimpiin kuuluvat kuvat kuolleista, joissa ruumis on aseteltu siten että kyseessä saattaisi olla vain lepäävä elävä ihminen. Toisaalta myös elävistä ihmisistä otettiin kuvia jotka muistuttavat suuresti näitä kuolleiden kuvia.
PIILOTETTU ÄITI JA RETUSOIDUT SILMÄT
Tilanteita lavastettiin myös niin että kuvaustilanteessa läsnä ollut henkilö pyrittiin piilottamaan naamioimalla hänet osaksi ateljeen kalustusta. Lapsikuvissa oli usein tarpeen olla paikalla lapsen äiti tai hoitaja, jotta pieni kuvattava olisi malttanut pysyä paikallaan pitkän valotusajan ja toisinaan tämä tuki ja turva naamioitiin kuin nojatuoliksi tai piilotettiin muiden lavasteiden taakse. Alkuaikojen pitkät valotusajat saivat myös aikaan tarpeen retusoida silmiä, sillä ellei kuvattava tuijottanut hievahtamatta samaan pisteeseen hänen silmänsä näyttivät lopullisessa kuvassa sumeilta läiskiltä.
MUOKKAUS MUOTOKUVISSA
Kuvien värittämisellä saatiin monokromaattiseen kuvaan mukaan värit ennen värifilmien kehitystä. Toisinaan väritys oli hyvin tarkkaa ja toteutettiin huolellisten muistiinpanojen pohjalta toisinaan taas saatettiin maalata koko tausta aivan erilaiseksi, erityisesti muotokuvissa, jolloin ateljeiden valmiisiin taustakankaisiin saatiin vaihtelua.
Valokuvien tarkkuuden kehittyessä ja kuvaajan siirtyessä lähemmäs kohdettaan alkoi retusoinnillekin olla tarvetta. Kun kamera toisti ihon jokaisen luomen ja epätasaisuuden kuvaajat kehittelivät monenlaisia keinoja muokata kuvaa valmistuksen aikana.
Varhaisemmat menetelmät myös ylikorostivat punaista väriä, jolloin ihon sävyä täytyi myös usein säätää kehitysvaiheessa. Kehityksessä käytettiin varjostimia ja myös sivellintäkin apuna, jotta saataisiin tasainen ja kaunis lopputulos. Studiokuvaajat pyrkivät esittämään kuvattavansa parhaassa mahdollisessa valossa, kuten muotokuvamaalarit ennen heitä, ja retusoivat kuvista pois niin syntymämerkkejä kuin rokonarpia ja näppylöitäkin.
Nykyisin harrastettu airbrushing ei siis ole sinänsä uusi ilmiö. Ryppyjä ja nyppyjä on ennenkin siloiteltu pois kuvista, iso-isoäidin siloposket eivät ehkä aivan niin siloiset olleetkaan kuin vanha valokuva näyttää. Tämä oli osa palvelua ja aivan hyväksyttyä ja jopa odotettua. Kuten näistäkin kuvista voi havaita. Kun kamerat yleistyivät ja kuvat saatiin sellaisinaan ilman pimiössä tehtävää käsittelyä, yleistyivät lomakuvat ja muut vapaamuotoisemmat henkilökuvat, joissa näkyi ihminen sellaisena kuin hänen kuvansa filmille piirtyi.
Pehmeäpiirto-objektiiveilla saatiin aikaan miellyttävän utuinen vaikutelma ja saatiin terävin alue keskittymään vaikkapa kuvattavan silmiin, ja usein näitä teräväksi haluttuja alueita terävöitettiin vielä hieman lisää siveltimen tai kynän avulla.
Valokuvien tarkkuuden kehittyessä ja kuvaajan siirtyessä lähemmäs kohdettaan alkoi retusoinnillekin olla tarvetta. Kun kamera toisti ihon jokaisen luomen ja epätasaisuuden kuvaajat kehittelivät monenlaisia keinoja muokata kuvaa valmistuksen aikana.
Varhaisemmat menetelmät myös ylikorostivat punaista väriä, jolloin ihon sävyä täytyi myös usein säätää kehitysvaiheessa. Kehityksessä käytettiin varjostimia ja myös sivellintäkin apuna, jotta saataisiin tasainen ja kaunis lopputulos. Studiokuvaajat pyrkivät esittämään kuvattavansa parhaassa mahdollisessa valossa, kuten muotokuvamaalarit ennen heitä, ja retusoivat kuvista pois niin syntymämerkkejä kuin rokonarpia ja näppylöitäkin.
Nykyisin harrastettu airbrushing ei siis ole sinänsä uusi ilmiö. Ryppyjä ja nyppyjä on ennenkin siloiteltu pois kuvista, iso-isoäidin siloposket eivät ehkä aivan niin siloiset olleetkaan kuin vanha valokuva näyttää. Tämä oli osa palvelua ja aivan hyväksyttyä ja jopa odotettua. Kuten näistäkin kuvista voi havaita. Kun kamerat yleistyivät ja kuvat saatiin sellaisinaan ilman pimiössä tehtävää käsittelyä, yleistyivät lomakuvat ja muut vapaamuotoisemmat henkilökuvat, joissa näkyi ihminen sellaisena kuin hänen kuvansa filmille piirtyi.
Pehmeäpiirto-objektiiveilla saatiin aikaan miellyttävän utuinen vaikutelma ja saatiin terävin alue keskittymään vaikkapa kuvattavan silmiin, ja usein näitä teräväksi haluttuja alueita terävöitettiin vielä hieman lisää siveltimen tai kynän avulla.
KUVANMUOKKAUS POLITIIKAN KEINONA
Kuvien muokkaamisella on myös pitkä historia tahallisessa harhauttamisessa tai asioiden peittelyssä ja ilmaisemisessa parhain päin. Esimerkkeinä voidaan mainita virallisista valokuvista poistetut, epäsuosioon joutuneet, poliittiset vaikuttajat. Kuten kävi Lev Trotskille 1927. Hänet poistettiin vuonna 1920 otetusta valokuvasta ja korvattiin puisilla portailla.
Suomesta maailmalle levisi paljon lavastettuja sotakuvia Talvisodan aikaan kun kansainväliset journalistit innostuivat kuvaamaan pienen maan vastustusta suuremman edessä. Venäläisiä sotavankeja kuvattiin metsiköissä “antautumassa” suomalaisille ja kuvateksti kertoi kuvan olevan jostakin merkittävästä taistelusta.
Varhaisessa sotakuvauksessa oli haasteena se, että kuvaajat yleensä ehtivät paikalle vasta päiviä taistelujen jälkeen, joten kuvat keskittyivät enemmän upseerien ja sotilaiden muotokuviin. Myöhemminkin haastavat olosuhteet ja pitkät valotusajat ovat tuoneet haasteita kuvaajille toisinaan paikalle ei ole lainkaan osunut valokuvaajaa ratkaisevalla hetkellä ja näin ollen kuvat, jotka on esitetty otetun taistelun tuoksinassa ovatkin olleet jälkeenpäin lavastettuja paremmissa valaistusolosuhteissa ja kun kuvaaja on ennättänyt paikalle.
Esimerkiksi Pietarissa Talvipalatsin valtauksen öisistä tapahtumista 25-26.10. 1917 ei ole lainkaan autenttista kuvamateriaalia, mutta tapahtuma lavastettiin uudelleen ja tallennettiin filmille. Iwo Jiman lipunnostoa esittävä ikoniseksi muodostunut kuva on myös otettu myöhemmästä tilanteesta kuin mihin se usein yhdistetään. Vallatun Suribach-vuoren huipulle pystytettiin ensin pienempi lippu, jonka pystyttämisestä ei ole valokuva-aineistoa ja joka ei ollut riittävän näkyvä. Joitakin tunteja myöhemmin toimitettuun suuremman lipun pystytykseen ehti jo kuvaaja Joe Rosenthal juuri ja juuri mukaan ja nappaamaan kuuluisan kuvan.
Suomesta maailmalle levisi paljon lavastettuja sotakuvia Talvisodan aikaan kun kansainväliset journalistit innostuivat kuvaamaan pienen maan vastustusta suuremman edessä. Venäläisiä sotavankeja kuvattiin metsiköissä “antautumassa” suomalaisille ja kuvateksti kertoi kuvan olevan jostakin merkittävästä taistelusta.
Varhaisessa sotakuvauksessa oli haasteena se, että kuvaajat yleensä ehtivät paikalle vasta päiviä taistelujen jälkeen, joten kuvat keskittyivät enemmän upseerien ja sotilaiden muotokuviin. Myöhemminkin haastavat olosuhteet ja pitkät valotusajat ovat tuoneet haasteita kuvaajille toisinaan paikalle ei ole lainkaan osunut valokuvaajaa ratkaisevalla hetkellä ja näin ollen kuvat, jotka on esitetty otetun taistelun tuoksinassa ovatkin olleet jälkeenpäin lavastettuja paremmissa valaistusolosuhteissa ja kun kuvaaja on ennättänyt paikalle.
Esimerkiksi Pietarissa Talvipalatsin valtauksen öisistä tapahtumista 25-26.10. 1917 ei ole lainkaan autenttista kuvamateriaalia, mutta tapahtuma lavastettiin uudelleen ja tallennettiin filmille. Iwo Jiman lipunnostoa esittävä ikoniseksi muodostunut kuva on myös otettu myöhemmästä tilanteesta kuin mihin se usein yhdistetään. Vallatun Suribach-vuoren huipulle pystytettiin ensin pienempi lippu, jonka pystyttämisestä ei ole valokuva-aineistoa ja joka ei ollut riittävän näkyvä. Joitakin tunteja myöhemmin toimitettuun suuremman lipun pystytykseen ehti jo kuvaaja Joe Rosenthal juuri ja juuri mukaan ja nappaamaan kuuluisan kuvan.
HAUSKANPITOA JA HASSUTTELUA
Toisinaan on kuvamanipulaation tarkoituksena ollut vain pitää hauskaa eikä käyttää toisten herkkäuskoisuutta hyväksi, kuten keijukaiskuvissa, jotka Elsie Wright ja Frances Griffiths kuvasivat 1900-luvun alussa. Nämä kuvat kuitenkin vakuuttivat monet aikansa huomattavat henkilöt keijukaisten ja menninkäisten olemassa olosta ja serkukset uskalsivat paljastaa vasta 1980-luvulla, että kuvissa oli käytetty pahvista leikattuja kuvia.
Trikkikuva juontaa juurensa jo 1850-luvulle jolloin pimiöissä loihdittiin katsojien kummasteltaviksi ihmeitä ja kummallisuuksia, kuten junanvaunun täyttävä maissintähkä. Myös päättömyyden ja irtopäiden illuusioita rakennettiin ja valottamalla samaa filmiruutua tai levyä useita kertoja saatiin aikaan aavemaisia kuvia joissa kuvattava esiintyi itsensä tai jonkin aavemaisen olennon kanssa.
Trikkikuva juontaa juurensa jo 1850-luvulle jolloin pimiöissä loihdittiin katsojien kummasteltaviksi ihmeitä ja kummallisuuksia, kuten junanvaunun täyttävä maissintähkä. Myös päättömyyden ja irtopäiden illuusioita rakennettiin ja valottamalla samaa filmiruutua tai levyä useita kertoja saatiin aikaan aavemaisia kuvia joissa kuvattava esiintyi itsensä tai jonkin aavemaisen olennon kanssa.
Lähteet
https://en.wikipedia.org/wiki/Hand-colouring_of_photographs
http://www.npg.org.uk/collections/search/use-this-image.php?mkey=mw66623
http://io9.com/5915814/the-overwhelming-weirdness-of-1800s-ghost-mother-photography
http://www.smashingbuzz.com/2010/08/45-great-historic-vintage-glamour-photographs/
http://rafaelalexander.com/high-end-retouching-in-the-1930s/
https://www.timeline.com/stories/photo-retouching-stalin-kate-winslet
https://en.wikipedia.org/wiki/Cottingley_Fairies
http://www.metmuseum.org/exhibitions/listings/2012/faking-it/novelties-and-amusements
http://gracekieran.blogspot.fi/
https://mattsko.wordpress.com/2013/02/04/headless-trick-photography-from-the-1800s-2/
http://rebloggy.com/post/photography-vintage-ghost-1800s-eugene-thiebault/64494257014
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Retouche-set.jpg
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iwo_Jiman_lipunnosto
Sirkku Dölle, Satu Savia, Tuomo-juhani Vuorenmaa (2004). Katse Kameraan, valokuvamuotokuvia Museoviraston kokoelmista
Jorma Blomqvist (2005). Kuvaus, kehitys ja hämmästys Lehtikuva historian peilinä
Classic Essays on Photography Edited by Alan Trachtenberg
Photos that Changed the World, The 20th Century Edited by Peter Stepan
https://en.wikipedia.org/wiki/Hand-colouring_of_photographs
http://www.npg.org.uk/collections/search/use-this-image.php?mkey=mw66623
http://io9.com/5915814/the-overwhelming-weirdness-of-1800s-ghost-mother-photography
http://www.smashingbuzz.com/2010/08/45-great-historic-vintage-glamour-photographs/
http://rafaelalexander.com/high-end-retouching-in-the-1930s/
https://www.timeline.com/stories/photo-retouching-stalin-kate-winslet
https://en.wikipedia.org/wiki/Cottingley_Fairies
http://www.metmuseum.org/exhibitions/listings/2012/faking-it/novelties-and-amusements
http://gracekieran.blogspot.fi/
https://mattsko.wordpress.com/2013/02/04/headless-trick-photography-from-the-1800s-2/
http://rebloggy.com/post/photography-vintage-ghost-1800s-eugene-thiebault/64494257014
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Retouche-set.jpg
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iwo_Jiman_lipunnosto
Sirkku Dölle, Satu Savia, Tuomo-juhani Vuorenmaa (2004). Katse Kameraan, valokuvamuotokuvia Museoviraston kokoelmista
Jorma Blomqvist (2005). Kuvaus, kehitys ja hämmästys Lehtikuva historian peilinä
Classic Essays on Photography Edited by Alan Trachtenberg
Photos that Changed the World, The 20th Century Edited by Peter Stepan